Motti

Cossak's Down-At-Heel Dolan "Motti"

(Ei-enää-niin-) Pieni Sininen pähkinänkuoressa:

Synt. - 27.8.2010

Sukupuoli - uros 

Rotu - Australiankarjakoira 

Väri - blue mottled 

Kasvattaja - C. Olenius 

Terveys - C/C 0/0 Silmät OK. Spondyloosilausunto puhdas.

Motti Koiranetissä

--

Ensin vähän siitä miten tähän päädyttiin... Vuosikausia olin sitä mieltä, että karjis sopisi omia mieltymyksiäni täyttämään erinomaisen hyvin, etsiskelin nimittäin "pitkäjalkaista cardia" corgien jatkoksi. Cardien ajatusmaailma viehättää kovin, tykkään niiden tavasta toimia ja asennoitua olemiseen, jossain vaiheessa aloin kuitenkin kaipaamaan kropaltaan toimivampaa koiraa, jolla kuitenkin olisi haluamani ominaisuudet myös tuolla korvien välissä. Karjakoira... no joo, kuulostaa hyvältä, mutta ulkomuoto ei silti oikein napannut. Jäihän se silti kaivelemaan, mutta väri vei kuitenkin lopulta voiton: brindleihin viehtyneenä ihastuin lyhytkarvaholskuihin ja sellainen kotiin sitten eksyikin.

Vuosia tästä eteenpäin tilanne oli se, että em. holsku poistui muonavahvuudesta ja olin jo pitkälti sitä mieltä, että nyt ei enää jaksa minkäänlaisia menetyksiä jahka muorista aika jättää. Kuinkas sattuikaan, eräs pieni sininen karjakoiranpentu ujutettiin kuitenkin nähtäväksi ja se olikin sitten menoa kerrasta. Tuossa vaiheessa ei ollut mahdollista pentua kotiin ottaa, joten mieli maassa tuijoteltiin pienen sinisen kuvia ja tuskailtiin epätoivon kourissa. Loppuvuodesta 2010 jouduimme päästämään aggreilevan kodinvaihtajamme unten maille, jotenkin kummasti ajatukset puikahtivat oitis Motin suuntaan... Motti odotteli edelleen omaa kotia kasvattajan luona, meillä oli koti vailla ilopilleriä... ja niinpä sälli lopultakin haettiin kotiin.

Mitä Motista sitten osaisi sanoa? Se on melkeinpä koira, joka pitää kokea! Perustyytyväinen, sopuisa tyyppi, jolle maailma on täynnä mahdollisuuksia. Vuoden nurkilla ilmaantuneet kokeilut omasta asemasta hoituivat sillä, että kysymykseen "Joko tänään olen iso poika?" vastattiin ihan vaan päätä pyörittämällä ja toteamalla, että "Ei, tänäänkään ei ole se päivä vielä koittanut." Asia selvä. Jo pienenä kaupunkireissut menivät "löysin rantein" sillä asenteella, että kaikki on jo koettu eikä mikään voi yllättää - tyyppi hurmasikin ihmiset rennolla olemuksellaan ja heiluvalla hännällään. Mainosikkunoissa siellä täällä meitä stalkkaavalle karjakoiralle piti pienen miehen vähän nostella niskavilloja ja häntää, mutta muuten heppu hipsutteli keskustan kaduilla ja ostoskeskuksissa kuin olisi kulkenut siellä aina. Sen kanssa on erittäin helppoa liikkua missä vain edelleen, Motti ei pienestä hulinasta hätkähdä. Mutta sehän onkin maailman komein ja paras kurjakoira. ;)

Kepukoita parempaa juttua on todella vaikea keksiä, halkovarasto tyhjenee klapi kerrallaan kun jässikkä käy siellä vähän avustamassa saunapuiden hakureissuilla. Mitä isompi ja painavampi karahka, sen parempi. Parhaita kuljetellaankin sitten niiden mystisiin katoamisiin saakka, lemppareita en tosin ole raaskinut kerätä poltettavaksi vaan Motti saa aarteensa pitää. Vesi tuntuu olevan mieluinen elementti, viime kesänä meni vielä roiskuttelun puolelle, mutta nyt uiminen on ollut jo hieman energiatehokkaampaa. Jokainen rapakko pitää käydä Ruudin kanssa koluamassa ja tottahan Motilla on pihassakin ihan oma uima-allas (vanha amme, jonne tulee tallin katolta sadevesi), jossa voi nautiskella kuumina kesäpäivinä. Sitä mahdollisuutta se käyttääkin hyväkseen omine aikoineen.

Motin kanssa on aloiteltu hakua, jostain syystä allekirjoittaneen into tokoiluun on ollut kadoksissa jo pitkään, joten siltä puolelta ei olla juurikaan perushallintaa enempää kaivettu esille. Kovin kunnianhimoisia suunnitelmia ei haunkaan suhteen ole, treenaillaan omaksi iloksi ja katsotaan ajan kanssa riittäisivätkö kummankin rahkeet kokeisiin saakka jonain päivänä. Koira on onneksi nuori, joten emännän hannaaminen ei hirveästi hidasta.

Näyttelyt

Orimattila 09.06.2012, karjakoirien erikoisnäyttely

Yvonne Brink, Ruotsi

Nicely built head. Wellset ears. Medium brown eyes. Very good stop and muzzle and under jaw, very good neck and shoulders. A little stiff in upper arms. Good coat. A little long in loin. Good fore chest, very good bones. Slightly east-west. Moves exc. from side, but narrow in front. Carries tail ok. Good coat and colour.

ERI2

Kajaani KV 13.01.2013
Rob Douma, Hollanti

2 years, blue mottled male. A correct size and body proportions. Masculine head. Correct bite. Good ear carriage. Strong neck. Correct topline. Correct croup and tail set. Angulations in balance, good bone and feet. Moves very easily with correct tail carriage. Well presented. Correct ring behaviour.
ERI1 PU1 ROP SERT CACIB

Sotkamo 15.06.2013, ryhmänäyttely
Paavo Mattila

Erinomainen uros, hyvät mittasuhteet. Hyvän mallinen pää, voisi olla aavistuksen pidempi. Hyvät korvat, erittäin hyvä runko, ylälinja ja takaosa. Hyvä karvapeite ja liikkeet. Miellyttävä käytös.
ERI SERT ROP RYP BIS2