Voe elämä. Kolmessa vuodessa ehtii kuulkaas kadottaa kokonaan jutun juonen, mitä tokoilun alkeisiin tai koko hommaan ylipäätään tulee. Mä en oikeasti saa koiralleni opetettua edes perusasentoa! Onneksi elikko on fiksumpi kuin emäntä, ehkä meillä on jotain toivoa.
Nyt seuraa lupaus: joka ikinen päivä pieni treeni perusasennon ja kontaktin kera. Katsotaan sitä seuraamista ym. sitten joskus. Hyppy sentään meni yllättävän hienosti, ensin saateltuna, paremmin saattelematta - note to self: tee se hyppyeste, joka piti tehdä jo keväällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti