lauantai 18. helmikuuta 2012


Onpas kulunut aikaa edellisestä postauksesta. No, ei täällä mitään uutta ja ihmeellistä ole tapahtunutkaan, eipä silti. Remmiin piti mittailla koiria, joten laitetaas strategiset mitat tännekin ettei unohdu. Junioriosaston osalta säkäkorkeus on viitteellinen, tuppasivat mugluilemaan paikallaan pojottamisen sijaan.

Raita, reilu 11 v: 30 cm/13,1 kg
Motti, n. 1,5 v: 50 cm/20,2 kg
Ruuti, n. 5 kk: 52 cm/13,8 kg 


Raidalla on paino noussut hieman, näemmä ruoka on liian tehokasta. Siispä annoskoko pienemmäksi, saisi painaa hyvinkin alle 13 kiloa. Motti pysyy samoissa lukemissa ja pentu kasvaa huimaa vauhtia - pari viikkoa oli vielä himpun pienempi kuin Motti, nyt jo snadisti korkeampi.

Kakaralla on alkanut itsetunto nousemaan senttien mukana, Motti saa välillä epäreiluista pomotuksistaan napsuvaa palautetta, saas nähdä mitkä on kuviot kevään mittaan... Sinänsä nuo ovat huvittavia, vaikka jostain tulee erimielisyyttä jota joudutaan ratkomaan kiroillen, asioita ei jäädä hautomaan vaan kivahduksen jälkeen ollaan taas kavereita ja leikki jatkuu.



Nippis alkaa olemaan jo enemmän holskun kuin pitkäkoipisen rusakkoahman näköinen, tämä kommentti tosin vaikuttanee huvittavalta muutaman kuukauden päästä... tänään opeteltiin maahanmenoa perinteisesti avustajien kanssa: käskystä kaksi muuta läpsähtivät maihin heti, Rude raapi päätään, istui, tökki kättä, mietti lisää, vilkuili vaivihkaa Mottia ja Raitaa... ja kokeili pitkälleen menemistä. Oh! Käsi aukesi! Hieman hitaastihan nuo rattaat vielä kääntyvät asian suhteen, mutta kyllä se siitä suttaantuu.

Oman pihan huono puoli on muuten se, että neidillä ei millään meinaa mennä ymmärrykseen että lenkillä voi tehdä tarpeet. Kuka sitä nyt metsään kakkaa?? Tunteroisen rauhallinen kierros otettiin iloisen reippailun ja hangessa loikkimisen kannalta ja kotipihaan saavuttaessa paineltiin välittömästi asioille. Noh... harjoittelua...

Motti bongaa "vahingossa" pudonneita esineitä jo kuin vanha tekijä, tuo ne itseensä tyytyväisenä käteen ja jatkaa kiitosten jälkeen matkaa taputellen selvästi itseään olalle muikeana. Hyvä, tuo asenne saa mieluusti pysyäkin, tottakai se on maailman taitavin koira. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti