Raitapaitaneitejä meinaa olla kova ikävä, vaikka tiedossa onkin että niillä on kummallakin kaikki hyvin. Onneksi on tuo sininen salama pitämässä mielialaa yllä. Miten voi olla huonolla tuulella, kun kotona on alituiseen hyväntuulinen kaveri jolle kaikki on mahtavaa ja innostavaa? Ei mitenkään.
Raidalla kuuluu olevan kaikki hyvin, komentelee maaseudulla kahta kengurua (http://kengurumieli.blogspot.fi), muutamaa kissaa ja yhtä palvelijaa. Raita ei onneksi ole ollut muutosvastarintainen koskaan, joten ei tutussa paikassa olemista stressaile. Tammikuun lopussa saa taas mummun kotio, toivon mukaan saadaan asuntoasiat järjestymään siihen malliin, ettei naapureiden olemassaoloa tarvitse stressata.
Ruu kävi sterissä ja toipui kuuleman mukaan vauhdilla, sen verran vauhdilla että piti ilmeisesti kahden viikon sairaslomaa aivan humpuukina. Jännityksellä olen odotellut marraskuun lopun luustokuvauksen lausuntoja, ainakaan toistaiseksi niitä ei Koiranetissä näy.
Joulua vietämme Motin kanssa kahdestaan kotona, saas nähdä muuttuuko tuo iänikuinen räntäsade lumeksi vai päästäänkö vielä metsään tallustelemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti