sunnuntai 4. elokuuta 2013

Hakua, hakua...

Jahas, taas hakupäivä takana. Päivän teema oli edelleen se maalimiehelle meneminen, palkkaus lelulla, kuljetus pienen matkaa ja kutsuminen takaisin keskilinjalle.

Äänimerkki (taputus) pyydettäessä, jos koira on menossa ilman apuja niin lasken ilman niitä, saa palkata lelulla normaalisti. Ääntä pyysin kahdesti, edelleen musta näyttää että se etsii silloin helposti silmillään. Maalimiehet olivat etenkin kakkoskierroksella kunnolla piilossa, jolloin joutui käyttämään kuonoaan oikeasti - ei-niin-yllättäen laittoikin työskentelemään kunnolla. Motilla on nyt se maalimiehen luona hengaaminen sen verran selkärangassa, että jouduin tekemään aivan liikaa kevätjuhlaliikkeitä keskilinjalla saadakseni sen sinne. Huono juttu, sille on nyt selvästi hieman pimennossa että mitä tässä oikein haetaan, itsekin tykkäisin toimia ennemmin "hajuttomana ja mauttomana" eli ainoastaan ohjaavana statistina. Loppupalautteessa tuumattiinkin, että palataan viimesyksyiseen eli se leikitetään piilolla kunnes kirmaan paikalle ja vien sen mukanani keskilinjalle.

Pariin otteeseen on kysytty, olisko ilmaisu järkevämpää vaihtaa haukulta (joka tällä hetkellä on ylipäätään jätetty sivuun) rullalle. Mielestäni tuon koiran kohdalla ei. Se ei ole edestakaisin into piukassa ravailevaa tyyppiä ja kun maalimiesmotivaatio ylipäätään on mitä on, niin odotettavissa olisi ongelmia näytölle menemisen suhteen.

Motin käytös maalimiehellä on kuuleman mukaan ok, ei tule iholle ja pitää pitää pienen hajuraon. Ottaa painetta helposti liian lähellä tapahtuvasta riekuttamisesta (ei ole yllätys), vaikka leikkiikin hyvin ja mielellään. Tuo myös lelun takaisin sen voitettuaan. Mottihan on viimeisen vuoden aikana muuttunut ylipäätään niin, että se pentumainen peffanpyöritys ja korvat muikulla syliin tunkeminen on jääneet tuttujen ja oman jengin pariin, yhtään vieraampiin suhtautuu silti edelleen kohteliaan ystävällisesti. Tuota "tahdon sulautua kanssasi, koska olet niin ihana"-meininkiähän se harrasti siis treeneissäkin vielä viime kesänä, voi olla että se maailman rakastamisen loiventuminen ihmiset on aivan jees -modeen näkyy nyt sitten tuolla metsässäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti