Lomaviikon lopetus

Tänään oli mielettömän hieno sumuinen aamu, joten lähdettiin Ruudin kanssa lenkille kun satuttiin hereillä olemaan. Tähän voisi vaikka tottua! Bongasin tietyltä pellolta kurkiperheen alkuviikosta, joten nappasin kameran mukaan ja lähdimme suunnistamaan siihen suuntaan.

Siellähän ne, harmillisesti 50mm objektiivilla ei kummoisia kuvia aroista linnuista saa, joten oli tyydyttävä siihen mitä sattuu tulemaan. Ruudilla oli metsätielenkkeilyn lisäksi harjoiteltavana lähelläpysyminen, sillä meinaa kuono viedä vähän liiankin hanakasti hajujen perään. Hienosti se pyydettäessä ilmoittautui ja pysyi näkyvillä, kävi rypemässä kaikissa vähänkään houkuttelevissa ojissa ja suolammissa ja oli kotiin lähtiessä hyvinkin tyytyväisen oloinen puuhka.

Raita on pysynyt edelleen virkeänä, alkukesän nuutuneisuutta ja vaisuutta ei ole näkynyt aikoihin. Hyvä niin, toivottavasti muorin suunta pysyy samana! Se herättää aamulla viiden nurkilla ovea avaamaan, olenkin päästänyt sen ulos ja jättänyt oven raolleen jotta voi käydä rauhassa aamunuuskuttelunsa tekemässä ja tulla takaisin sitten kun tahtoo. Se on ottanut tavaksi tuoda tullessaan aamupalaksi omenan jota sitten rouskuttelee omalla puolellaan tyytyväisenä.