Vapaapäivän kunniaksi päästiinkin tänään päivälenkille kauniissa aurinkoisessa säässä, jopas oli mukavaa! Tepasteltiin toiveikkaina suuntaan, jossa kesäisin lähtee useita metsätiereittejä ja olihan siellä moottorikelkan jälkiä joita pitkin pääsi marssimaan eteenpäin.

Palatessa meinasi alkaa jännittämään, kun Saran kanssa viime kesänä riitaa haastanut pystykorva kuului olevan pihallaan ja ääni alkoi metsäpolkua pitkin lähestyä uhkaavan nopeasti. Ei muuta kuin töppöstä toisen eteen tiuhempaan tahtiin vaan. Hullunrohkea pystäri onneksi jäi vain kuulohavainnoksi, tällä kertaa ei siis tarvinnut jännittää keneen osuu ja kuinka pahasti. Tällä kertaa ei kylläkään mukana ollut potentiaalisesti muille vaarallista koiraa, mutta eipä juuri kiinnosta Raitaa ja Mottia viedä vieraan koiran syötiksikään.

Kotimatkalla siinä tuumailin, että aika harvassa näillä huudeilla on sellaiset "vähäautoiset" ilmansuunnat, joista ei itsekseen pihalla perseilevää koiraa löydy. Yksi toki lähtee kotinurkilta, mutta kierrokset tuntuvat olevan aina jonkun terroristin takana, se niistä maaseudun rajattomista lenkkeilymahdollisuuksista. No, kesää ja metsiä odotellessa...