Motti Möttönen tänään: 17,1 kg.
Taas sai olla pikkukundista ylpeä, naapurin elikko marssi taas kerran tuonne liittymään pullistelemaan, sällille riitti ihan nätisti sanottu "ei mennä sinne" ja se unohti koko vierailevan tähden samantien. Mahtavaa, voi kun saisi säilytettyäkin moisen moden! Keväällä olisi tarkoitus starttailla aitaprojektia, nyt mietin, että liekö siinä mittakaavassa kuitenkaan tarpeellista mitä Sarpan aikaan suunniteltiin (piha olisi tosin pitänyt tehdä suunnilleen pomminkestäväksi, ehkä nyt päästään snadisti helpommalla...)? Mottia ei liiemmin kiinnosta sooloilu (ainakaan vielä), toisaalta alan olla aika kurkkua myöten täynnä naapurin elikoiden paskan keräämistä omasta pihasta, joten ehkä ajatusta täytyy kuitenkin viedä eteenpäin... tulis vaan nyt se kevät ihan ensin.
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olipa kerran...
... puolet elämästään paimenkoirien kanssa elänyt, ja niihin varsin tykästynyt jääräpäinen naisihminen. Koiralla on oltava pystyt korvat, p...
-
Olipa dramaattista. No ei se kauas heitä, toissapäivänä tuli nimittäin puoli vuotta siitä, kun hupakkomummo Metka lähti 29.8. omalle viimeis...
-
Possomiehellä oli eilen ensimmäiset TOKO-treenit. Mulla ei ollut mr maalaisjuntin mahdollisesta kenttäkäytöksestä mitään ennakko-odotuksi...
-
Voihan kyy! Facebook muistutti tästä ja koska tämäkin lienee kokemus, josta olisi ihan hyvä olla tarina ylhäällä, niin... Olipa kerran kau...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti