Piti ihan blogista tarkistaa, koska viimeksi ollaan oltu hakutreeneissä ja näemmä ollaan syksyllä pari kertaa käyty vaikka tuntuu, että alkukesän jälkeen ainoastaan olla öllötettiin ja tehtiin jälkeä. Oli miten oli, tänään oli kevään ensimmäiset hakutreenit, enkä nyt oikein tiedä olisiko tyytyväinen vai "ihan jees". Luultavasti kallistun jälkimmäisen puolelle.
Aloitin ihan liian kunnianhimoisena, mikä johti siihen että koira oli ihan kuutamolla. Tähän saakkahan alue on ensinnäkin tallattu kaistaleina ja huolella, nyt poikittain väljästi - merkitys olikin koiralle yllättävän suuri! Maasto oli myös haastavampaa kuin viimeisimmät, mielestäni paikka oli varsin passeli siitä huolimatta (tai ehkä juuri siksi).
Tarkoitus oli tehdä kaikenlaista jännää, johon haukkuminen kuuluu olennaisena osana, käytäntö ei sitten ihan niin mahtavasti kuitenkaan toteutunut. 1-kierroksen Ensimmäinen maalimies lähti näkölähtönä, ajatuksena haukuttaa muutama kunnollinen haukku ja palkata lelulla ja ruoalla, ohjaaja menee hakemaan koiran. Siitä sitten pois saattaen maalimiestä seuraavalle piilolle pienen matkaa ja keskilinjalle. No. Näkölähtö ei toiminut ihan niin kuin piti, tyyppi oli kyllä kiinnostunut maalimiehestä mutta etsiminen oli aivan luokatonta haahuilua. Ei mitään järjen hiventä koko touhussa, todennäköisesti harhaili tuurilla oikeaan suuntaan ja löysi maalimiehen samaisen tuurin voimin.
Kakkonen oli jo piilolla, lähetys sinne ja taas seuraamme koiraa joka juoksentelee muttei työskentele (hieman helpotti kieltämättä se, että jokainen taisi kakkoselle lähetettäessä tehdä samaisen lenkin reilusti vasemmalle, olisiko tuuli vaikuttanut niin paljon hajuun). Eteni kuitenkin sen verran, että sai lopulta vainun maalimiehestä. Kakkosella sovimme, että neloselta annetaan ääniapu, mutta lähetän sen kuitenkin ensin suunnitelman mukaan kolmoselle, josta niinikään pyydetään ääniapu.
Kolmonen osoittautui kaikille koirille vaikeaksi, melkein heti keskilinjalta nousi nyppylä, jonka jälkeen loiva epätasainen lasku ja piilo. Ääniapuja tarvittiin useita ja saattelin Motin nyppylän päälle josta pyysin heiluria jotta se älyää taas mistä on kyse. Kolmosella se näytti vähän jännittävän maalimiehellä ja jätti väliä ennen kuin meni aivan luo, syytä en osaa sanoa. Muilla piiloilla sitä ongelmaa ei kuulemma ollut, tuli lähelle reippaasti eikä pakitellut - ja tämä mielikuva mulla on ollut sen toimista itsellänikin.
Neloselle eteneminen oli jo enemmän sinnepäin mitä haetaan, nihkeältä näytti silti. Tai ehkä nihkeys oli jo omassa päässä.
Kakkoskierroksella helpotin ihan reilusti, eli palattiin ihan perusjuttuihin. Kaikki kolme ensimmäistä (1-kierroksen 1, 2, 4 - kolmonen jätettiin tarkoituksella pois) näkölähtönä eli Motti näki kun maalimies lähtee, käänsin koiraa pois ja lähetin kun maalimies oli piilolla. Ihan eri koira. Veto maalimiehelle oli samanlaista mihin olen tottunut, eteni varmasti ja ilmavainulla, tällä kierroksella ohjeena oli että haukuttaa saa muttei ole välttämätöntä. Kolmannelle (eli neloselle, heh) lähtiessäni pyysin Paulan menemään valmiiksi kolmoselle, ajattelin että otan sen kuitenkin viimeiseksi ilman apuja kun koira näytti käynnistyvän. Virtaa oli edelleen keskilinjalle palatessa, joten lähetin sen viimeiselle piilolle ja hemmetti kun etenikin nätisti ja ihmettelemättä. Hyvä fiilis jäi siltä osin, rekku sai leikkiä narupallolla ihanien ihmisten kanssa matkalla autolle ja jäi sinne tyytyväisenä syömään aamuruokaansa.
Ennen kakkoskierrosta jonkun matkan päässä olevalta ampumaradalta alkoi kuulumaan laukauksia ja peruspessimistinä kelailin, että saas nähdä mitä tapahtuu kun luonnetestin reaktio meni niin överiksi. Näemmä ohjaaja oli se, jolle viime viikonlopusta jäi traumoja, koiraa ei paukuttelut nimittäin kiinnostaneet yhtään - kuten eivät ole kiinnostaneet tähänkään saakka.
Motilla ei muuten ollut tänään mikään kiire maalimiehiltä pois, hienoa leidit!
No niin. Sikäli, kun selkä toimii viikonloppuna, ajatus seuraaville treeneille olisi sellainen, että ensimmäinen maalimies otetaan taas helpotettuna (riittäisiköhän ääniapu?), seuraavat tämänpäivän suunnitelmaa mukaillen. Kestävää haukkuahan tuolta en edes vielä odota, yritetään nyt alkuun saada se aloitus ripeäksi ja irti muutaman haukun hyvä putki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti