Tänään sinisellä tyypillä ei ollut kyllä fiilikset kohdillaan yhtään. Käytän sen ennen kentälle menoa pissakierroksella ja bongasi sieltä tänään ilmeisesti juoksukusia, kun tuntui tyhjentävän päänsä ihan täysin. Kyllähän sen pallolla taas sai sieltä hinattua tähän maailmaan hetkittäin, mutta tunnelmankohotusta tarvittiin tosi tiuhaan että sälli jaksoi kiinnostua tekemisestä.
Allekirjoittanut loisti taas kehonhallinnallaan kartioiden välistä pujotellessaan (tai siis ne olis pitänyt pujotella eikä kaahata yli, päin ja välejä missaten). Mähän olen kuin holsku! Kaikki pitää kaahottaa läpi yhtään miettimättä ja eteen katsomatta, sitten ollaan tosi yllättyneitä siitä että reisille meni. Jollei tämä **tuttaisi niin paljon, niin melkein naurattaisi - eihän tää voi olla todellista, että ongelma tiedostetaan mutta toimintatapa jatkuu siitä huolimatta. No, ainakin rotuvalinta siltä osin osuu nappiin.
Musta alkaa vähän tuntua siltä, että mun on aivan turha miettiä treenejä koiran osalta yhtään, tässä vaiheessa paljon tähdellisempää olis kelailla itselle selvät raamit minkä puitteissa mennään. Kokemus on osoittanut, että kun pidän itseni lapasessa, niin koira tulee helposti siinä siivellä.
Tämä saattaa vaatia suklaata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti