maanantai 21. lokakuuta 2013

Kiukkunakki täyttää vuosia


Raita täytti tänään 13 vuotta. Sen piti olla nuorena sattuneen lenkkitapaturman jälkeen selkävammainen ja viimeisillä metreillään jo jossain kahdeksan ikävuoden nurkilla, mutta muoripa näytti moisille ennusteille pitkää kuonoa. Näkö lienee jo aika huono - ainakin tunnistan likinäköisyyden oireita sen yrittäessä tihrustaa muutaman metrin päästä, että kuka siellä mahtaa seisoskella. Kuulo on mennyttä ainakin suurimmaksi osaksi, ties kuinka kauan se on huijannut Motin suosiollisella avustuksella kuulevaa pitämällä tarkkaan kavereiden reaktioita silmällä. Askel on muuttunut mummon hajamielisiksi askeliksi, mutta jalka nousee siitä huolimatta tarvittaessa hyvinkin rivakasti.

Esimerkiksi tuossa ylläolevassa kuvassa sillä on hihna siksi, että ensimmäisellä yrityksellä ohjasin sen kivien päälle istumaan ja otin pannan pois - paikallaan istumisen sijaan mummo ottikin hatkat ilahtuneena vapaasta ulkoilusta. Aiemmin sen pystyikin pitämään vapaana missä hyvänsä, viime kädessä sillä oli aina korvat kuulolla, niiden olemassaolosta joutui tosin välillä muistuttamaan hieman kovaäänisemmin. No. Eihän se nytkään kauas mennyt, mutta huudapa takaisin koiraa, joka kirmaa poispäin ja jolla ne korvat todellakin ovat nyt kirjaimellisesti koristeena. Juu ei, ei harjoiteta meillä enää irrallaan oleilua kuin mökin tutuissa maastoissa ja kotipihalla.

Monta kertaa on jo kotiin tultaessa tarkkailtu henkeä pidätellen muorin kylkeä sen maatessa reporankana sohvalla tai omalla pedillään sisäisen kellon heittäessä: hengittääkö se? Jotenkin nyt viimeisen vuoden aikana on alkanut tarkkailemaan tuota tappijalkaa enemmän sillä silmällä, että se alkaa oikeasti olla jo vanha. Miten se voi olla? Se on jäänyt istumaan auton takapenkille silmät pyöreinä jo kolmen koirakaverin jälkeen, sen kuuluu olla ikuinen. Voi olla, että tepastelemme yhtä matkaa vielä pitkäänkin, ainakin se toive on laitettu tilaukseen. Silti on kai pakko alkaa uskoa, että viimeistään nyt on aika panostaa määrän sijaan täysillä laatuun, tuo muori on sen kyllä jokaisella solullaan ansainnut. Onnea muru. 

1 kommentti: