Meidän pöljät ovat intoutuneet frisbeestä ihan tolkuttomasti. Jopa Raita päivystää tässä kahdeksan nurkilla isännän työtuolin takana, kun Motti puolestaan menee komentamaan kimeillä kiljahduksillaan. Meno ei tasan rauhoitu, ennen kuin heittolaite nostaa ahterinsa ylös ja lähtee heittämään sitä lättyä. Perässä hiihtää eteiseen kaksi hiljaista mutta jännittynyttä tyyppiä, kunnes frisbee otetaan käteen - muori ei ole IKINÄ ollut mistään noin innoissaan, se huutaa suoraa huutoa kunnes ovat maakellarilla ja ensimmäinen heitto lähtee.
Raitaahan ei kiinnosta esineiden hakeminen, se tahtoo vain juosta. Kepukoiden heittelyssäkin siitä on parasta kun saa keppihullun kanssa juosta, haukkua päkyttää sielunsa pohjasta ja juosta takaisin naksuttelemaan hampaitaan, että "Heitä jo, senkin hituri!" Jos toinen hukkaa etsittävän esineen, muori saattaa etsiä sen omine aikoineen ja jäädä maleksimaan siihen lähelle odotellen josko joku vaivautuisi tulemaan paikalle, että leikki voi jatkua. Keskimäärin meno on näinkin älykästä:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olipa kerran...
... puolet elämästään paimenkoirien kanssa elänyt, ja niihin varsin tykästynyt jääräpäinen naisihminen. Koiralla on oltava pystyt korvat, p...
-
Olipa dramaattista. No ei se kauas heitä, toissapäivänä tuli nimittäin puoli vuotta siitä, kun hupakkomummo Metka lähti 29.8. omalle viimeis...
-
Voihan kyy! Facebook muistutti tästä ja koska tämäkin lienee kokemus, josta olisi ihan hyvä olla tarina ylhäällä, niin... Olipa kerran kau...
-
Possomiehellä oli eilen ensimmäiset TOKO-treenit. Mulla ei ollut mr maalaisjuntin mahdollisesta kenttäkäytöksestä mitään ennakko-odotuksi...

:D Mahtavaa, ei muuta voi sanoa :D
VastaaPoista