Ah, monta vapaapäivää putkeen, kauniit ilmat, kamera ja koirat. Mitäpä sitä muuta tarvitseekaan jotta saa suupielet pysymään oikeassa asennossa. Kunto on päässyt rapistumaan talven aikana melko iloisesti, joten oli pakko aloittaa jonkin sortin kurinpalautus. Siispä juniorijaosto onkin saanut kuljettaa allekirjoittanutta reippaalla tahdilla mäkiä (joita täällä riittää...) suuntaan jos toiseenkin, ilokseni olen huomannut että laiskottelusta huolimatta en aivan kuoleman kielissä ole kuitenkaan. Ensi talvelle pitää vihdoin tehdä lumikenkäostoksia, miksi ihmeessä noita upeita maastoja ei hyödyntäisi myös talviaikaan.
Tämän päivän kierroksella törmäsimme myös naapuriin, kyselin maanomistajien mahdollista kantaa jäljentekoon ja sainkin hyvin positiivisen ennusteen lisäksi lähimaastojen omistajien tiedot. Mukavampaa mennä tallailemaan, kun ihmisillä on tieto millä asioilla metsissään kuljetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti