Hörismafian kootut toilailut

Ensimmäinen yö sujui oikein mallikkaasti, ulkona käytiin kerran aikaisin aamulla ja sen jälkeen jatkettiin vielä unia pari tuntia. Luista kinastellaan mallikkaasti, näyttäisi vähän siltä ettei mummelilla oikein riitä uskallus enää kakaran komentamiseen - ja sehän nulikkaa suorastaan innostaa. Kummankaan pölvästin mielestä talon ainoa käyttökelpoinen puruluu on juuri se mikä on toisen suussa, eikä kumpikaan anna tässä asiassa periksi pätkääkään.

Ulkona leikkivät jo illalla pikkuisen, aamukierroksella remmikävelykään ei tuottanut minkäänlaista tuskaa. Aamulenkin jälkeen kaivoin esiin kameran ja lähdin Motin kanssa alapihan suuntaan kuvien toivossa. Yritykset saada pikkuäijää poseeraamaan lumikasan päälle saivat aikaan ainoastaan kummastuneita katseita, kunnes tajusin heittää kasan päälle lumipallon. Joopa joo, hyvä idea. Seurauksena läjäpäin kuvia takapuoli pystyssä tarmokkaasti lunta kuoputtavasta koirasta:

Asenne tuntui olevan se, että "Kun näin sen menevän tuonne, niin on sen nyt PAKKO olla siellä!" Kun tyhjän etsiminen alkoi säälittämään riittävästi, kävimme hakemassa puuliiteristä sopivan kokoisen kepin, johon hullaannuttiinkin kerrasta.

Virittelin tuonne pihaan tulevan ajotien varteen penkkojen väliin "portin" kompostikehikosta. Lähinnä blokkaamaan naapurin koiria ja vinkiksi omille mihin suuntaan ei yksin lähdetä, itsekseenhän nämä eivät ulkoilekaan niin kauan kun ympärillä ei aitaa portteineen ole. Kaikki toiminta tapahtuu onneksi poispäin tiestä (itse piha-alue toisella suunnalla), joten sinne noilla ei mitään mielenkiintoa olekaan. Kevättä ja aitaprojektia odotellessa...